Syyskuun 2025 kirje
Rukouksen ihmeellisyys
"Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. (Matt. 7:7-8)
Tämä on yksi ihmeellisimmistä lupauksista koko Raamatussa. Jeesus lupaa meille suoraan, että pyytämällä, etsimällä ja kolkuttamalla me saamme rukousvastauksia, löydämme etsimämme ja pääsemme sisään hänen valtakuntaansa. Pinnallisesti lukiessamme se voi tuntua liian hyvältä ollakseen totta. ”Miten niin?”, me kysymme. Mehän tiedämme, ettei se toimi, koska jokaisella on kokemusta siitä, miten rukous on jäänyt vaille vastausta, ovet ovat pysyneet kiinni eivätkä kaikki etsinnät ole suinkaan johtaneet perille. Miten meidän pitäisi suhtautua Jeesuksen kehotukseen?
Jeesus kutsuu meitä prosessiin, jonka tähtäimessä on hän itse. Hän kutsuu meitä etsimään häntä, rukoilemaan hänen suuruuttaan ja pyhyyttään silmällä pitäen ja kolkuttamaan hänen valtakuntansa ovea. Se ei tarkoita niinkään vastauksen etsimistä arkielämän ongelmiin (vaikka Jumala haluaa auttaa niissäkin), vaan ennen kaikkea ryhtymistä prosessiin, jonka yhteydessä hän itse tulee meille läheiseksi ja alkaa vaikuttaa elämäämme kokonaisvaltaisesti. Jumala ei halua olla väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi, vaan hän haluaa olla itse etsintämme kohde, rakkautemme nälän tyydytys ja päämäärä, jota kohti liikumme.
Huomionarvoista on se, että juuri tähän lupaukseen liittyy Jeesuksen käyttämä ilmaisu ”kuinka paljon enemmän”. Jeesus lupaa, että Jumala on motivoitunut vastaamaan meille paljon enemmän, kuin me, langenneet ihmiset, olemme halukkaita antamaan hyviä lahjoja omille lapsillemme. Hän korostaa sitä tosiasiaa, ettemme tajua Jumalan rakkauden suuruutta itseämme kohtaan. Emme tajua, miten paljon enemmän hän rakastaa meitä ja miten paljon enemmän hän haluaa tulla löydetyksi vastauksena meidän rukouksiimme.
Tähän kutsuun sisältyy myös yksi rukouselämän perusdynamiikkaan liittyvä lainalaisuus: etsiessämme joudumme väistämättömästi tekemään korjausliikkeitä ja juuri niiden kautta pääsemme askel askeleelta eteenpäin. Jos taivas tuntuu suljetulta ja rukous ei millään maistu, joudumme kysymään, missä on vika, katsomaan itseemme, tarkastelemaan motiivejamme, tekemään tiliä elämäntavoistamme ja raivaamaan pois kaikki mahdolliset esteet itsemme ja Jumalan väliltä. Kutsu anomiseen, etsimiseen ja kolkuttamiseen tarkoittaa juuri tätä. Kun olemme kriisissä, tällainen kilvoittelu, kipuilu ja etsintä on usein ikään kuin itsestään selvä asia. Hyvinvoinnissa emme kuitenkaan aina halua ryhtyä siihen, koska se tuntuu työläältä, kun koemme pärjäävämme elämässä muutenkin.
Viime kädessä Jeesuksen kehotus on hyvin vaikuttava ilmaisu siitä, miten Jumala etsii meitä. Hän sanoo, että hän haluaa tulla löydetyksi paljon enemmän kuin pystymme kuvittelemaan. Hän haluaa vastata meidän rukouksiimme paremmin, kuin osaamme itse ajatella ja avata meille valtakuntansa suuruutta tavoilla, jotka eivät mahdu meidän inhimillisiin raameihimme. Jeesus kutsuu etsimään häntä, jotta hän voisi yliluonnollisella tavalla toteuttaa sen, mitä me oikeasti eniten tarvitsemme. Kristillinen seurakunta on kutsuttu olemaan käytännön esimerkki tästä, kunhan vain toimimme näin. Sen tähden uskallan sanoa: jatka rukousta, jatka etsimistä, jatka kolkuttamista. Se tulee johtamaan perille!
Mehis Metsala