Lokakuun 2025 kirje
Julistuksemme lähtökohdat
"Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä.” (2. Kor. 4:5)
Kristillisen seurakunnan julistuksen keskiössä on aina ollut Kristus ylösnousseena Herrana ja Vapahtajana. Kristittyinä emme mainosta itseämme, vaan nostamme esille häntä, joka on positiivisella tavalla mullistanut elämämme ja jonka voimasta käsin saamme olla osana hänen ihmeellistä työtään tässä maailmassa. Aina, kun Kristuksen rinnalle tai tilalle on tuotu jotakin muuta, seurakunta on menettänyt alkuperäisen muutosvoimansa ja lakannut olemasta olemukseltaan kristillinen yhteisö. Käytännössä tämän Kristus-keskeisyyden voisi tiivistää kolmeen tosiasiaan, jotka toimivat kristillisen vaikuttamisen lähtökohtana: meidän heikkoutemme, Jumalan voima, ja hänen ihmeellinen rakkautensa.
Meidän heikkoutemme on kaikenlaisen hengellisen toiminnan tärkeimpiä lähtökohtia. Se tulee ilmiselväksi heti, kun katsomme Jumalan pyhyydestä kumpuvia moraalisia vaatimuksia ja hengellisen työn mittavia tarpeita. Huomaamme heti, ettemme kykene omassa voimassamme elämään evankeliumin arvon mukaisesti; huomaamme myös sen, ettei Jeesuksen antama suuri lähetyskäsky voisi mitenkään toteutua meidän voimastamme ja resursseistamme käsin. Tarvitsemme kaikessa Jumalan voimaa ja hänen konkreettista läsnäoloaan arjessamme. Juuri oman heikkouden tunnustaminen avaa oven Jumalan voiman vaikutukselle ja juuri siitä saa alkunsa evankeliumin muutosvoima.
Jumalan voiman toimimista näemme Raamatussa melkein aina nöyrtymisen ja inhimillisen tarvitsevuuden yhteydessä. Hän on väkevä niissä, joilla on murrettu sydän ja nöyrä mieli. Juuri siksi Paavali puhuu aarteesta saviastiassa ja juuri siksi Jeesus sanoo hengellisesti köyhien olevan autuaita. Inhimillinen voimattomuus ja Jumalan voima on tarkoitettu toimimaan käsi kädessä. Evankeliumin olemus on Jumalan voiman ilmenemisessä, koska hänen valtakuntansa ei ole puheissa vaan voimassa (1. Kor. 4:20). Paavali luettelee 2. Korinttilaiskirjeen 4. luvussa erilaisia mahdottomia tilanteita, joista kaikista hän kuitenkin selviytyi Jumalan voiman avulla. Jumalan voima oli suurempi kuin mitkä tahansa vastoinkäymiset ja vaikeudet. Jumalan voima tulee esille seurakunnan keskellä, kun hän ottaa ihmiset käyttöönsä, varustaa heidät armolahjoilla ja osoittaa muutosvoimansa eri palvelutehtävien kautta. Aito kristitty on aina tietoinen sekä omasta heikkoudestaan että Jumalan suuresta muutosvoimasta.
Tärkein lähtökohta kaikelle, mitä teemme kristittyinä, on lopultakin aina Jumalan rakkaudessa. Se on se ihmeellinen todellisuus, joka sulattaa kovan sydämen, antaa uuden ilon ja saa meidät toimimaan rakkauden läsnäolosta käsin. Me kykenemme antamaan itsemme Jumalalle vain silloin, kun tajuamme, että hän todellakin rakastaa meitä, ja tämä omakohtainen rakkauden kokemus on tärkein vetovoima kaikessa palvelutyössä. Jumalan rakkaus antaa meille identiteetin, joka kestää kaikissa tilanteissa ja sisäisen turvallisuuden, joka on ulkoisia olosuhteita tärkeämpi. Me rakastamme, palvelemme ja toimimme, koska hän on meitä niin paljon rakastanut.
On tärkeää, että toimintamme todellakin perustuu edellä mainittuihin lähtökohtiin. Me olemme heikkoja ja erehtyväisiä, mutta Jumala on voimallinen. Me emme pysty itse rakastamaan niin kuin pitäisi, mutta kun toimimme hänen läsnäolostaan ja rakkaudestaan käsin, kaikki on mahdollista. Kun annamme itsemme hänen käyttöönsä, hänen suuruutensa alkaa vaikuttaa meidänkin kauttamme. Tähän kehotamme ja tätä mainostamme rohkeasti.
Mehis Metsala