Toukokuun 2026 kirje
Myöhemmin sinä sen ymmärrät
Jeesus vastasi: "Mitä minä teen, sitä sinä et nyt käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät." (Joh. 13:7)
Jeesus sanoi näin tilanteessa, jossa Pietari ei voinut millään käsittää, että Jeesus pesisi hänen jalkansa. Miten hän, joka oli mestari ja opettaja, kirkastettu Herra ja Jumalan lupausten täyttymys, saattoi asettua orjan asemaan ja palvella oppilaitaan niin alhaisessa tehtävässä, kuten jalkojen pesu! Jälkikäteen kaikki näytti selvältä: palvelemalla oppilaitaan orjan tehtävää suorittaen Jeesus antoi merkittävän esimerkin siitä, miltä todellinen hengellinen johtajuus oikeasti näyttää. Hän käänsi hierarkiat ylösalaisin ja osoitti, että suurin on tosiasiallisesti se, joka palvelee. Pietari ei voinut sitä sillä hetkellä käsittää, eivätkä muut opetuslapset todennäköisesti tajunneet, mitä todella oli tapahtumassa.
Hengellisen kehityksen suurimmat murrokset tapahtuvat usein tavalla, jota me emme käsitä. Olemme liian lähellä itseämme emmekä tajua, millaisia muutoksia Jumala meissä tavoittelee, miten syvälle hänen muokkaava vaikutuksensa tähtää, ja sen takia hänen keinonsa ja välineensäkin tuntuvat usein täysin käsittämättömiltä. Se, mikä näyttää meistä häviöltä, saattaa Jumalan käsissä olla suuren voiton lähtökohta. Se, mikä on meille kivuliasta, voi olla Jumalan hyvän suunnitelman kannalta tarpeellista. Se, mikä on meistä tarpeetonta ja häiritsevää, voi Jumalan käsissä olla tarpeellista ja välttämätöntä. Me emme usein ymmärrä hänen työtään juuri sen takia, ettemme tiedä, millä tavalla luonteemme oikeasti muuttuu ja millainen muokkauksen keino olisi tehokkain.
Tämä ymmärtämättömyys ja muokkausprosessiin liittyvä kipu aiheuttavat meissä monenlaisia kysymyksiä. Joudumme pohtimaan kaikkea elämässämme: motiivejamme, kiintymyksen kohteitamme, taipumuksiamme, ajatusmaailmamme ja käytöksemme toistuvia kuvioita ym. Kun haluamme ymmärtää Jumalan työtä, joudumme monella tavalla etsimään, kyselemään, kolkuttamaan ja kipuilemaan. Suurimmat ja painavimmat kysymykset siinä tilanteessa ovat miksi ja miten kauan. Niin kauan kuin emme ymmärrä Jumalan tarkoitusperiä, olemme jatkuvasti kasvokkain miksi-kysymyksen kanssa. Miksi tilanne on sellainen kuin se on ja miksi joudun päivittäin kohtaamaan taisteluita, joita en enää jaksaisi? Ja vaikka ymmärtäisimmekin jotakin Jumalan toiminnan syistä, joudumme kysymään, miten kauan nykyinen tila jatkuu. Milloin hänen aikansa on täyttynyt ja hänen aloittamansa prosessi on lopultakin saavuttanut päämääränsä?
Tärkein kysymys kaiken kipuilun keskellä onkin ehkä seuraava: tunnistammeko Jumalan ja hänen työnsä? Tunnistammeko varsinkin vaikeissa tilanteissa, että hän toimii ja me olemme hänen työpöydällään? Tunnistammeko sen, että hänen vastauksensa tulevat usein tarkoituksella tavalla, jota emme ole osanneet odottaa ja siksi hänen keinonsa on usein räätälöity sellaisiksi, joita itse emme valitsisi? Suostummeko kaikesta huolimatta pysymään hänen käsittelyssään ja pyrkimään siihen, että hänen tahtonsa toteutuisi?
On lohdullista todeta, että Jeesus ymmärsi Pietarin ymmärtämättömyyden ja lempeästi ohjasi häntä katsomaan tulevaisuuteen. Hän tiesi, että myöhemmin kaikki tulee näyttämään erilaiselta ja silloin tapahtumien merkityskin on selvinnyt. Me kaikki kipuilemme ja kysymme monenlaisia kysymyksiä pyrkiessämme eteenpäin. Joskus kipumme voi tuntua ylivoimaiselta ja ymmärtämättömyytemme tilanteemme suhteen lannistavalta. Jeesus kuitenkin tietää meidän tunteemme, miksi- ja miten kauan -kysymyksemme, ja hän ohjaa meidätkin arvioimaan taistelujamme lopputuloksesta käsin. Hän tietää, mihin hänen aloittamansa prosessit tähtäävät ja hän on jo saavuttanut voiton. Saamme rohkeasti luottaa siihen, että pian tulemme olemaan voittajia hänen kanssaan.
Mehis Metsala